Hathajooga

Hathajoogassa yhdistyvät asanat eli jooga-asennot, hengitysharjoitukset ja meditaatio. Harjoituksessa edetään asennosta toiseen oman hengityksen rytmissä, ja tunti päättyy savasanaan eli loppurentoutukseen.

Hathajoogatunnin perusrakenne on yleensä samankaltainen eri puolilla maailmaa. Asanat ovat pääosin tuttuja, mutta niitä voidaan muokata harjoittelijan kokemuksen, kehon ja päivän olon mukaan. Kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi, eikä jokaisen tarvitse tehdä asentoa samalla tavalla. Tärkeintä on löytää itselle sopiva tapa harjoitella.

Asanat – enemmän kuin asento

Asanat ovat joogan fyysisiä asentoja ja liikkeitä, jotka kehittävät esimerkiksi voimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kehonhallintaa. Ne eivät kuitenkaan ole vain muotoja, joihin kehon pitäisi päästä, vaan myös harjoitus siitä, miten olemme läsnä omassa kehossamme ja mielessämme.

Asanan tarkoituksena ei ole päästä mahdollisimman syvälle tai näyttää tietynlaiselta. Harjoituksessa kuunnellaan hengitystä, huomataan kehon tuntemuksia ja hellitetään turhasta ponnistelusta. Jokainen keho on erilainen, ja sama asento voi tuntua eri päivinä erilaiselta. Asentoa saa aina muokata, ja tarvittaessa voi levätä.

Pranayama – tietoista hengitystä

Hengitys on olennainen osa hathajoogaa. Pranayama tarkoittaa hengityksen tietoista hallintaa erilaisten hengitysharjoitusten avulla. Harjoituksissa voidaan keskittyä esimerkiksi hengityksen rauhoittamiseen, syventämiseen tai sen rytmin havainnointiin.

Tietoinen hengittäminen auttaa suuntaamaan huomion tähän hetkeen ja tunnistamaan, miten hengitys vaikuttaa omaan oloon. Se voi auttaa kehoa ja mieltä rauhoittumaan sekä tuoda ajatuksiin selkeyttä.

Meditaatio ja savasana

Meditaatiossa harjoitellaan keskittymistä ja läsnäoloa. Harjoitus voi perustua esimerkiksi hengityksen seuraamiseen, mantran toistamiseen, mielikuviin tai kehon ja mielen rauhalliseen havainnointiin. Tavoitteena ei ole tyhjentää mieltä, vaan opetella huomaamaan ajatukset ja palaamaan lempeästi tähän hetkeen.

Savasana eli loppurentoutus on yksi hathajoogan tärkeimmistä asanoista. Se ei ole vain tunnin viimeinen vaihe, vaan hetki, jolloin harjoitus saa asettua ja tulla rauhassa päätökseensä.

Joogaharjoitusta voi verrata kakun leipomiseen: jos huolella valmistetun kakun ottaa uunista liian aikaisin, se jää keskeltä raa’aksi. Samoin harjoitus tarvitsee lopuksi aikaa asettua. Savasanassa keho ja mieli saavat levätä, ja voit huomata, millainen olo harjoituksesta on jäänyt.

Savasanassa harjoitellaan läsnäoloa ilman ponnistelua. Voit levätä, havainnoida hengitystäsi ja antaa ajatusten tulla ja mennä omalla painollaan.

Loppurentoutus antaa aikaa rauhoittua ennen paluuta arkeen. Paikallaan oleminen voi joskus tuntua liikettä haastavammalta, mutta myös pysähtyminen on harjoitus:
Mahdollisuus olla läsnä ilman jatkuvaa tekemistä tai suorittamista.

Joogamatolla harjoitellaan samalla taitoja, joita voi kantaa mukana arjessa: pysähtymistä, itsensä kuuntelemista ja vakauden löytämistä myös keskeneräisyyden keskellä.