TERVETULOA

Tilausravintola Kuorasjärven Kartanoon

Kuorasjärven Kartano

Kartano sijaitsee kauniilla paikalla Kuorasjärven eteläpäässä Alavuden Sydänmaalla ja toimii ympäri vuoden juhlien, kokous- ja koulutustilaisuuksien, tyky-päivien ja pikkujoulujen pitopaikkana. Kartanon yläkertaan valmistuu vierashuoneita vuoden 2019 aikana.

Kuvagalleria

Varauskalenteri

 

– Järjestetään yhdessä ikimuistoiset juhlasi! –

Tulevat tapahtumat Kartanossa

 

Pe 14.12. Kartanon avoimet ovet

 

15.12. Saakka mahdollisuus varata pikkujoulut!

Kaikkiin Kartanon tapahtumiin tulee tehdä pöytävaraus etukäteen, ellei toisin mainita.
Kerrothan erityisruokavaliosi pöytävarausta tehdessäsi, sillä paikka on tilausravintola.

Sijainti

Kuorasjärven Kartano

Etäisyydet:

Seinäjoelle 30 km • Alavudelle 22 km • Peräseinäjoelle 15 km

Yhteystiedot

Katariina Kimpimäki p. 040 746 3213 katariina@kuorasjarvenkartano.fi Lähetä yhteydenottopyyntö

Osoite: Kuorasjärven Kartano Hiidenniementie 11 Alavus, Sydänmaa

Historiaa / Koulutalon tarina

Ostettuani yli 100 vuotiaan kiinteistön heräsi tietenkin mielenkiintoni talon menneisyyttä kohtaan. Sain onneksi käsiini kansakoulunopettaja Tuulikki Leinosen (myöh. Palomäki) laatiman koosteen Kuorasjärven kansakoulun 50-vuotisjuhlaan pyhäinpäiväksi 1956. Lähteenä hän oli käyttänyt koulun johtokunnan pöytäkirjoja. Tässä lyhennelmä Leinosen esityksestä.

Kuoraspiirin koulun johtokunta perustettiin 30.4.1906. Koululla ei aluksi ollut omaa taloa, vaan se toimi aluksi Rissassa ja Ikolassa. Kolmannessa kokouksessaan johtokunta otti esille opettajan valitsemisasian. Virka julistettiin haettavaksi ”Uusi Suomettares” seuraavalla ilmoituksella: ”Opettajan viran julistaa täten Alavuden Sydänmaan Kuoraspiirin ylemmän kansakoulun johtokunta haettavaksi ennen 20. päivää heinäkuuta. Virkaa, johon on astuttava tulevan elokuun 1. päivänä, seuraa tavallinen, luultavasti myönnettävä haussa oleva valtionapu 800 mk, Kunnalta 200 mk, 40 mk laidunvuokraa, 25 mk valorahaa, puolet sisäänkirjoitusrahoista sekä vapaa asunto ja lämpö koulun vuokratussa kartanossa.” Tähän virkaan valittiin opettaja Matti Kankaanpää.

Koulutalon saamiseksi johtokunta perusti rakennustoimikunnan. Erityisillä huutokaupoilla hankittiin muun muassa kivijalkakiviä ja rakennushirsiä. Tontti määrättiin ja kunnan taholta kävivät paikankatsojat. Urakkahuutokaupassa koulun rakentamisen saivat tehtäväkseen Tuomas Saariaho ja Elias Kolisto. Johtokunnan tarkastettua rakennuksen se luovutettiin koulun käyttöön 19.9.1908.

Opettaja Kankaanpää otti esille koulukeittokysymyksen vuonna 1915 tilaisuudessa, jossa oli koolla noin 200 kyläläistä kysymällä: ”Katsotaanko koulukeitto tarpeelliseksi?” Vastaukseksi oli tullut kuin yhdestä suusta: ”Ei sitä tarvita. Evästäköhön tenavansa se, joka kouluttaakin”. Koulukeittola rakennettiin vasta 1940-luvun lopulla.

Koulun johtokunnat kokoontuivat ahkerasti ja päätöksenteko oli perusteellista. Siitä osoituksena ovat esimerkiksi seuraavat pöytäkirjanotteet alkuajoilta: 1) ” Koska luokkahuoneen ulko-oven lukko havaittiin toimeensa kelpaamattomaksi, päätettiin tilalle laittaa uusi lukko”, 2) ”Keskusteltiin juoma-astiasta eli vesisäiliöstä ja päätettiin hankkia terässanko ja siihen pieni nappo” 3) ”Otettiin keskusteltavaksi kysymys luokkakellon hankkimisesta ja päätettiin ostaa hyvä ja halpa.” Koulun järjestyksestä johtokunta päätti muun muassa, että ulosmeno oli vapaaehtoista ja tuulettaa oli saanut ”niin paljon kuin lämpömäärä on perään antanut”.

Leinonen havaitsi pöytäkirjoista myös, että kun Suomen päänä oli Venäjä, olivat sen historia ja maantieto olleet koulussa tärkeällä sijalla. Tuolloin päätöksiä antoi senaatti. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 1921. Ennen oppivelvollisuutta kukin koulun johtokunnan jäsen huolehti siitä, että hänen alueellaan olevat kouluikäiset lapset pantiin kouluun. Kunkin jäsenen oli myös pantava kouluun omat lapsensa, sillä esimerkin voima oli suuri. Oppivelvollisten lasten luettelon tarkastuksessa 3.9.1924 ilmeni muun muassa seuraavaa: Yksi oppilas oli Seinäjoella paimenessa, toinen oli Kuortaneella sukulaisten luona ja eräs oli heikosti lukeva.

Koulu joutui olemaan joskus suljettuna kesken lukukauden esimerkiksi kulkutautiepidemioiden ja vuonna 1918 maailmansodan takia. Vuoden 1938 joulukuusta seuraavaan kevääseen saakka koulussa oli majoitettuna Pyhäjärven kunnalliskoti ja vuonna 1939 eräs Helsingin lastensairaala.

Koulu oli aluksi yksiopettajainen, välillä kaksi- ja kolmiopettajainen. Koulun täyttäessä 50 vuotta oppilaita oli 92. Kuorasjärven kansakoulun viimeisenä johtajaopettajana toimi Väinö Kalijärvi. Syksyllä 1968 Sydänmaankylän koulutoiminta siirtyi Kuorasjärveltä ja hieman aiemmin lakkautetuilta Hukkalan ja Saarijärven kansakouluilta vastavalmistuneeseen Sääskiniemen kouluun, jossa kylän alakoulu yhä tänäkin päivänä toimii.